Uudet ravitsemussuositukset ohjaavat kasvipainotteiseen ruokailuun

Ravit­se­mus­suo­si­tus­ten mukai­nen ruo­ka­va­lio on moni­puo­li­nen, vaih­te­le­va ja koh­tuul­li­nen sekä her­kul­li­nen. Suo­si­tus­ten mukai­sen ruo­ka­va­lion voi koos­taa monel­la taval­la. Ruo­ka­pal­ve­luil­la on eri­tyi­sen tär­keä roo­li suo­si­tus­ten jal­kaut­ta­mi­ses­sa.

Val­tion ravit­se­mus­neu­vot­te­lu­kun­nan uudet kan­sal­li­set ravit­se­mus­suo­si­tuk­set jul­kais­tiin 27.11.2024. Suo­si­tuk­set ohjaa­vat koh­ti kas­vi­pai­not­teis­ta ruo­ka­va­lio­ta, joka edis­tää ter­veyt­tä ja hyvin­voin­tia sekä huo­mioi ruo­ka­va­lion ympä­ris­tö­kes­tä­vyy­den.

Uusien ravit­se­mus­suo­si­tus­ten mukai­nen ruo­ka­va­lio on kas­vi­pai­not­tei­nen. Kas­vik­sia, hedel­miä ja mar­jo­ja suo­si­tel­laan syö­tä­vän päi­vit­täin 500–800 gram­maa sekä pal­ko­kas­ve­ja 50–100 g päi­väs­sä. Lisäk­si täys­jy­vä­vil­jaa suo­si­tel­laan run­saas­ti niin, että vil­ja­val­mis­teet ovat pää­osin täys­jy­vää. Kalaa suo­si­tel­laan 300–450 gram­maa vii­kos­sa, jos­ta vähin­tään 200 gram­maa pitäi­si olla ras­vais­ta kalaa. Lihan ja liha­val­mis­tei­den kulu­tus­ta ohja­taan vähen­tä­mään siten, että liha­val­mis­tei­ta eli mak­ka­roi­ta ja leik­ke­lei­tä syö­dään niin vähän kuin mah­dol­lis­ta. Punais­ta lihaa suo­si­tel­laan syö­tä­väk­si enin­tään 350 gram­maa vii­kos­sa. Punais­ta lihaa ei tule kor­va­ta sii­pi­kar­jan lihal­la. Run­saas­ti tyy­dyt­ty­nyt­tä ras­vaa, suo­laa ja soke­ria sisäl­tä­vät tuot­teet kuu­lu­vat sat­tu­miin eli har­vem­min nau­tit­ta­vik­si.

Ruo­ka­pal­ve­luis­sa nämä suo­si­tuk­set voi­daan huo­mioi­da lisää­mäl­lä pal­ko­kas­vien, täys­jy­vä­vil­jan, vihan­nes­ten, hedel­mien, juu­res­ten ja mar­jo­jen sekä sie­men­ten ja päh­ki­nöi­den käyt­töä ate­riois­sa ja ruo­ka­lis­toil­la. Samal­la vähen­ne­tään punai­sen lihan ja liha­val­mis­tei­den käyt­töä. Liha ja pro­ses­soi­tu liha pyri­tään kor­vaa­maan broi­le­rin sijaan ensi­si­jai­ses­ti pal­ko­kas­veil­la ja kalal­la.

Ruokapalveluiden rooli on tärkeä

Ruo­ka­pal­ve­lut ovat avai­na­se­mas­sa ravit­se­mus­suo­si­tus­ten jal­kaut­ta­mi­ses­sa. Ruo­ka­pal­ve­luis­sa voi­daan val­mis­taa suo­si­tus­ten mukai­sia ate­rioi­ta ja suo­sia kes­tä­väs­ti tuo­tet­tu­ja raa­ka-ainei­ta eli suo­si­tuk­set muut­tu­vat käy­tän­nök­si. Kou­luis­sa ja päi­vä­ko­deis­sa vai­ku­te­taan las­ten ja nuor­ten ruo­kai­lu­tot­tu­muk­siin ja ohja­taan hei­tä hyviin ruo­ka­va­lin­toi­hin. Työ­pai­koil­la ja hoi­va­ko­deis­sa taas huo­leh­di­taan sii­tä, että aikui­set ja ikään­ty­neet saa­vat ravit­se­muk­sel­li­ses­ti tasa­pai­noi­sia ate­rioi­ta.

Ravit­se­mus­suo­si­tus­ten jal­kau­tu­mi­nen vaa­tii aikaa ja yhteis­työ­tä. Jokai­sel­la on roo­lin­sa: kokil­la ja ruo­ka­pal­ve­lu­työn­te­ki­jäl­lä, suun­nit­te­li­jal­la, van­hem­mal­la sekä ruo­kai­li­jal­la, kuin myös kun­ta­päät­tä­jäl­lä ja tilaa­jal­la­kin. Tulem­me pitä­mään kiin­ni jo käy­tös­sä ole­vis­ta, hyvää ravit­se­mus­ta edis­tä­vis­tä toi­min­ta­ta­vois­ta, kuten kas­vis­ruo­ka­vaih­toeh­don tar­joa­mi­ses­ta päi­vit­täin.

Vas­tuul­li­se­na ruo­ka­pal­ve­lu­toi­mi­ja­na uudet ravit­se­mus­suo­si­tuk­set ote­taan myös tavoit­teek­si. Suo­si­tus­ten mukai­sen ruo­ka­pal­ve­lun tuot­ta­mi­nen on osa yhtiön vas­tuul­li­suus­työ­tä. Näin pyrim­me edis­tä­mään väes­tön ter­veyt­tä sekä ympä­ris­tön hyvin­voin­tia. Ruo­ka­pal­ve­lu­toi­mi­joi­den vas­tuul­li­suus­työs­sä koros­tu­vat esi­mer­kik­si ate­rioi­den ja yri­tyk­sen toi­min­nan hii­li­ja­lan­jäl­ki, joi­den mit­taa­mis­ta ja seu­ran­taa voi­daan käyt­tää muu­tos­ten vai­ku­tus­ten seu­raa­mi­ses­sa tule­vai­suu­des­sa. Ruo­ka­lis­ta­suun­nit­te­lus­sa tul­laan kiin­nit­tä­mään huo­mio­ta lihan osuu­den vähen­tä­mi­seen ja kas­vis­ruo­an osuu­den lisää­mi­seen. Muu­tos­ta teh­dään vähi­tel­len uusia tavoit­tei­ta aset­taen.

Suo­si­tus on koko­nai­suu­des­saan luet­ta­vis­sa tääl­tä:
https://www.julkari.fi/handle/10024/150005